Leader-rahoitus vaarassa loppua – vaikutukset tuntuisivat suoraan myös Kanta-Hämeessä
Maaseudun kehittämiseen tarkoitettua Leader-rahoitusta ollaan Euroopan komission toimesta uudistamassa, ja päätökset voivat vaikuttaa suoraan alueemme kylien toimintaan, yritysten käynnistymiseen ja yhteisöjen hyvinvointiin. Leader-toiminnan jatko ei ole itsestäänselvyys – pian Suomessa päätetään, millaiset mahdollisuudet paikallisella kehittämisellä on vuoden 2027 jälkeen.
Pienillä tuilla suuria vaikutuksia
Kanta-Hämeen Leader-ryhmät, EMO ry Riihimäen seudulla, Linnaseutu ry Hämeenlinnan seudulla ja LounaPlussa ry Forssan seudulla ovat ohjelmakaudella 2023–2027 mahdollistaneet lähes 300 hanketta, joilla on ollut näkyvä vaikutus asukkaiden arkeen. Näihin hankkeisiin on osoitettu julkista tukea yli neljällä miljoonalla. Leader-rahoitusalueella asuu 210 000 asukasta, joista kunnat ohjaavat n. 2 euroa/asukas Leader-rahoitukseen, yhteensä siis 420 000 euroa vuodessa. Leader-rahoituksesta 20 % tulee näin kunnilta, 37 % valtiolta ja 43 % EU:n maaseuturahoituksesta. Hämäläisillä Leader-ryhmillä on tämän ohjelmakauden hankkeisiin ja toimintaansa yhteensä 8,7 miljoonaa.
– – Vaikka yksittäiset Leader-hankkeet ovat usein pieniä, niiden yhteisvaikutus asukkaille ja kylille on todella merkittävä. Talkootyö ja yksityinen rahoitus moninkertaistavat julkisen rahan vaikutuksen paikallisesti, ja yhdessä tekeminen lisää kyläturvallisuutta, painottaa EMO ry:n toiminnanjohtaja Esko Pietari.
Viime vuosina Hämeessä on Leader-rahoituksen avulla muun muassa:
- Kunnostettu kylätaloja ja parannettu energiatehokkuutta, remonttien avulla yhteisöllisten kokoontumistilojen käyttökustannuksia on saatu laskettua.
- Rakennettu harrastuspaikkoja, jotka ovat lisänneet alueen harrastus- ja ulkoilumahdollisuuksia.
- Rahoitettu yritysten tuotekehitystä ja Hämeen Yrittäjien hanketta, joka tähtää paikallisten elinvoima- ja yrittäjyyden ekosysteemin kehittämiseen.
- Investoitu turvallisuuteen kyläradiohankkeilla ja turvallisuustaitoja kouluttamalla.
– Lisäksi LounaPlussan Nuoriso-Leaderin ja Linnaseudun Seuturahoituksen avulla nuoret ovat voineet toteuttaa omia yritys- ja kehittämisprojektejaan, kertoo Tuula Kallioinen LounaPlussasta.
Leader tukee elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä
Leader-toiminta ei ole vain hankerahoitusta – se tuo alueelle yhteistä tekemistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa yrittäjille matalan kynnyksen mahdollisuuksia. Leaderin vahvuus on sen paikallisuus: paikallisista asukkaista koostuva hallitus tekee hankepäätökset alueen omista tarpeista ja lähtökohdista käsin.
– – Leader-toiminta on käytännön keino saada sidottua EU-rahoitusta ns. ruohonjuuritasolle ja antaa paikallisten päättää rahoituksen tarpeesta. Neuvontamme avulla madalletaan pienimpien toimijoiden kynnystä kehittää yritystoimintaansa ja kotiseutuaan. Jos tämä mahdollisuus poistuu, kapenevat niin paikallinen päätöksenteko kuin pienten yritysten ja yhteisöjen rahoitusmahdollisuudet. Linnaseudun toiminnanjohtaja Jussi Pakari toteaa.
Päätöksenteko siirtyy Suomelle
Leader on ollut pakollista EU:n jäsenmaille 30 vuoden ajan ja siihen on Suomessa käytetty pakollisen minimin verran rahoitusta, 5 % maaseuturahoituksesta. Nykyisellä rahoituskaudella (2023–2027) tämä tarkoittaa 230 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Jatkossa Suomi päättää itse Leader-toiminnan rahoittamisen laajuudesta.
Leader-toiminta kattaa 99 % Suomen pinta-alasta. Leader-toiminnan piirissä on 2,5 miljoonaa suomalaista. Juuri siksi sen merkitys näkyy arjessa; kylissä, kunnissa ja ihmisten elämässä. Suomen 53 Leader-ryhmää tekevät vaikuttavaa työtä koko Suomen puolesta.
Leader-ryhmät ovat maaseutukuntien tärkein rahoituskumppani. Leader-toiminnassa on mukana 298 kuntaa, jotka myös osarahoittavat toimintaa. Kun kunta satsaa yhden euron kehittämistyöhön, on sen vipuvaikutus paikallisesti seitsenkertainen. Näin siksi, että ensinnäkin kuntaeuron lisäksi toimintaa rahoittavat myös EU ja Suomen valtio. Lisäksi hankkeiden toteuttajilta mukaan tulee omarahoitusta, vapaaehtoistyötä ja yritysrahoitusta.
Kun rahoituksen tulevaisuus ratkaistaan, kyse ei ole yksittäisistä hankkeista, vaan koko alueen elinvoiman jatkumisesta – säilyvätkö kylät elinvoimaisina ja saavatko pienet yritykset jatkossakin tukea kasvuunsa.
Lisätiedot:
EMO ry, Esko Pietari, 050 573 2972, emo@emory.fi, https://emory.fi/ (Espoo, Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula, Vantaa)
Linnaseutu ry, Jussi Pakari, 041 4688 300, toimisto@linnaseutu.fi, https://linnaseutu.fi/ (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala)
LounaPlussa ry, Tuula Kallioinen, 050 583 4715, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, https://lounaplussa.fi/ (Forssa, Humppila, Jokioinen Tammela, Ypäjä)